*

Immu

Liha ja rakkaus

Levollista aamua Valkeisenlammella. Vatsaa hyväili aamupala, espressoa, juustovoileipä kurkulla, viiliä. Ojarumpu, olkaveljeni, vaikutti nyreältä.


Minä:
- Muistatkos tätä Joel Lehtosen säkeistystä: Perunaiset pienet höyryää, - kinkkua, ruuusunpunaista kuin / on rakkaus nuoren naisen. /Siansorkkaa, vasikkahyytelöä, / joka tutisee kuin sielu...


Ojarumpu:
- Anna arpeutua. Mistä tiedät, että puolisoni lopetti lihan käytön?


Minä, muka vekkulisti:
- Puhutko pelkästään ruoasta?


Ojarumpu:
- Kuvottava on kykysi reagoida rivosti toisen alakuloon. Pöydässä on vihanneksia, juureksia, salaatteja....


Minä, malttamatta:
- Ihmettelinkin kun naisääni huuteli teiltä päin: Syömään ennen kuin ruokasi kuihtuu! Mitenkä arvelet pärjääväsi raskaissa haravointitöissä nyt kun kiinteistönomistajien lehti ilmestyy suurpainoksensa.


Ojarumpu:
- Ajattelen kasvissyöjäeläimiä kuten hevosta tai norsua. Väkevävoimaisia ovat pelkillä heinillä.


Totesin asian niin olevan ja jatkoimme, kädet selän takana askellusta Anatole Francen apotti Coignardin Kuningatar Hanhenjalan ravintolassa nauttiman ateriakritiikin hengessä: "Vaikka viini oli hapanta ja ruoka keskinkertaista, ambrosia ja nektari virtasivat huuliltamme..."

IMMU

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Tämän blogin suosituimmat

Sivut

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset