Immu

Kukkkaputki

Keväiset säät kiihottavat ihmiset ylilyönteihin. Kun aurinko hitsasi pilvien takaa liekillään, minäkin läksin lenkille. Suvainnette keväisen kaunonovellin:

Askelsin Valkeisenlammen viertä. Tuulenvire helisytti rannan pajujen hopeakelloja aamun pikkupakkasessa.

Jo rinnalle rähvelsi Ojarumpu, olkaveljeni. Yllä nuhjuinen paita, housut niin kurtussa, että vikkeläsorminen haitaristi olisi loihtinut pöksyillä Kruunmarjaanan polskan.

Uumoilin Ojarummulla olevan hunajaiset päivät. Vaimonsa kun oli äitinsä luona käymässä.

- Linnut laulavat kohta Verdin aarioitaa, mainitsin.

- Kokoonsa nähden kohtuuttomasti mekastavat, Ojarumpu kuittasi.

Minulla yhdisteli. Ojarummun kelkka heittelehti siis parisuhdeongelmien hyisessä rännissä. Yritin kevennystä:

- Unettomuutta olen potenut. Puoliso kehotti laskemaan lampaita. Laskin 15 439.

- Sittenkö nukahdit?

- En. Sitten piti jo nousta ylös.

Ojarumpu reagoi tihentämällä tahtia. Vetäisin päälle empatiavaihteen:

- Askellat päämäärätietoisesti.

- On asioita, verhoutui Ojarumpu salaperäisyyteen vaikka kuulin kuinka pään sisus kilkatti kuin morttelin pohja.

Sitten hän sanoi äkillisesti:

- Ei teillä olisi ylimääräisiä annansilmiä?

Siinä ja siinä, etten suistunut nauramaan. Sanoin vain:

- Ei ole. Kävisikö ylivuotinen kanerva?

- Aistin ivaa reakstiossasi. Mutta hehkeitä annansilmiä tarvitaan nyt kaksin kappalein. Puolisoni, jonka lantiolla katseesi tarpeettoman ahneesti lepää, meni äitinsä luo ja käski minun kastella kukat. Syistä, joihin en kaipaa kommenttiasi, kastelu tauottoui liiaksi. Huomenna hän palaa...

Katse kertoi miehestä, joka tunsi itsensä uhanalaiseksi kuin muuttohaukka. Onkohan niin, että pieneen syntiin langenneet hyväsydämiset ja pahaa tarkoittamattomat katuvat aina raskaimmin?

 

IMMU

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

Tämän blogin suosituimmat

Kirjoittajan suosituimmat Puheenvuoro-palvelussa

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset