Immu

Mittuakos tässä

Juhannuksena, jota mittumaariksikin kutsutaan, herää monessa humoristi.

Yliriehakkaan juhannuspäivän motoksi sopinee ajatelma: Mikäli ei kestä elämää selvänä eikä humalassa niin krapula jää ainoaksi vaihtoehdoksi.

Mutta: jos opettelet alla olevat mauttomuudet ulkoa, suosio nousuhumalaisessa juhannusseurassa on taattu.

Suistun siis juhannuksena poikkeamaan minulle ominaiselta hyvän maun polulta:

 

Kuinka eri heimot juovat Suomessa juhannusviinaa?

Varsinaissuomalaiset veden kanssa.

Lappilaiset ilman vettä.

Savolaiset kuin vettä.

 

Isä kertasi matematiikassa kehnosti menestyvän poikansa kanssa laskuoppia.

Edettiin vetomittoihin:

- Ensin on mikrolitra sitten millilitra, senttilitra, desilitra, litra. Mikä sitten tulee?

Poika:

- Sinun juhannuksen viettotapasi tuntien toivottavasti korkki.

 

Millainen on savolainen juhannusaamukahvi?

Pannaan kupin pohjalle euron kolikko. Kaadetaan päälle kahvia sen verran, että kolikko häviää näkymästä. Sitten Savon Wiinaa niin paljon, että kolikko näkyy taas. Nautitaan kertalaakista.

 

Otto sanoi juhannusaattotiltana vaimolle, että hevosella on kuumetta joten sitä pitää vilkaista. Meni tunti ja vaimo kurkisti ikkunasta kun Otto tuli piian aitasta housujaan napittaen. Kun Otto tuli sisään niin vaimo:

- Se lutka lähtee ja heti.

Otto:

- Älä nyt. Mistä tähän äkkiä saadaan niin hyvä työihminen. Katellaan jos se parantaa tapansa...

 

Mallu palasi juhannuksen häämatkalta. Ystävätär uteli:

- Millaiset siellä olivat maisemat?

Mallu:

- Hotellihuoneessa oli ainakin valkoinen katto.

 

Savolaisjohtaja sai vongatuksi sihteerinsä juhannusaattona petiin. Hän yritti ja yritti mutta elin ei ottautunut. Johtaja tuijotti jalkoväliinsä:

- Nyt tajuan miksi sinua kutsutaan mulkuksi.

 

Koska juhannuksena käy toteen Hectorin taannoin hokema ”juodaan viinaa, tullaan viisaammiksi niin...” lisään alle aihioita tietokilpailuksi:

 

1) Mihin matkarakastaja Huikkanen sylki J. Vainion laulussa?

2) Missä teoksessa umpikiero renki lausahti pientilan kauniista emännästä Juulista, että tällä on ”hammeen alla ikuinen juhannus”?

3) Minkä tahtiin hanuristi Janatuisen jalka löi juhannuksena vastentahtoisesti?

4) Missä juhannusaiheisen teoksen saarnassa Pietari on laittanut toistakymmentä jaloviinaa tuulensuojaan?

5) Mitä näkee lähteen pohjalla kun menee noutamaan lantrinkivettä?

 

(Vastaukset: 1) kylmään parsakeittoon 2) H. Turusen Simpauttajassa 3) tangon 4) H. Salaman Juhannustansseissa. 5) aamua varten jäähtymässä olevan kaljakorin.

 

IMMU

 

Juhannuksena, jota mittumaariksikin kutsutaan, herää monessa humoristi.

Yliriehakkaan juhannuspäivän motoksi sopinee ajatelma: Mikäli ei kestä elämää selvänä eikä humalassa niin krapula jää ainoaksi vaihtoehdoksi.

Mutta: jos opettelet alla olevat mauttomuudet ulkoa, suosio nousuhumalaisessa juhannusseurassa on taattu.

Suistun siis juhannuksena poikkeamaan minulle ominaiselta hyvän maun polulta:

 

Kuinka eri heimot juovat Suomessa juhannusviinaa?

Varsinaissuomalaiset veden kanssa.

Lappilaiset ilman vettä.

Savolaiset kuin vettä.

 

Isä kertasi matematiikassa kehnosti menestyvän poikansa kanssa laskuoppia.

Edettiin vetomittoihin:

- Ensin on mikrolitra sitten millilitra, senttilitra, desilitra, litra. Mikä sitten tulee?

Poika:

- Sinun juhannuksen viettotapasi tuntien toivottavasti korkki.

 

Millainen on savolainen juhannusaamukahvi?

Pannaan kupin pohjalle euron kolikko. Kaadetaan päälle kahvia sen verran, että kolikko häviää näkymästä. Sitten Savon Wiinaa niin paljon, että kolikko näkyy taas. Nautitaan kertalaakista.

 

Otto sanoi juhannusaattotiltana vaimolle, että hevosella on kuumetta joten sitä pitää vilkaista. Meni tunti ja vaimo kurkisti ikkunasta kun Otto tuli piian aitasta housujaan napittaen. Kun Otto tuli sisään niin vaimo:

- Se lutka lähtee ja heti.

Otto:

- Älä nyt. Mistä tähän äkkiä saadaan niin hyvä työihminen. Katellaan jos se parantaa tapansa...

 

Mallu palasi juhannuksen häämatkalta. Ystävätär uteli:

- Millaiset siellä olivat maisemat?

Mallu:

- Hotellihuoneessa oli ainakin valkoinen katto.

 

Savolaisjohtaja sai vongatuksi sihteerinsä juhannusaattona petiin. Hän yritti ja yritti mutta elin ei ottautunut. Johtaja tuijotti jalkoväliinsä:

- Nyt tajuan miksi sinua kutsutaan mulkuksi.

 

                                                                        ■

Koska juhannuksena käy toteen Hectorin taannoin hokema ”juodaan viinaa, tullaan viisaammiksi niin...” lisään alle aihioita tietokilpailuksi:

 

1) Mihin matkarakastaja Huikkanen sylki J. Vainion laulussa?

2) Missä teoksessa umpikiero renki lausahti pientilan kauniista emännästä Juulista, että tällä on ”hammeen alla ikuinen juhannus”?

3) Minkä tahtiin hanuristi Janatuisen jalka löi juhannuksena vastentahtoisesti?

4) Missä juhannusaiheisen teoksen saarnassa Pietari on laittanut toistakymmentä jaloviinaa tuulensuojaan?

5) Mitä näkee lähteen pohjalla kun menee noutamaan lantrinkivettä?

 

(Vastaukset: 1) kylmään parsakeittoon 2) H. Turusen Simpauttajassa 3) tangon 4) H. Salaman Juhannustansseissa. 5) aamua varten jäähtymässä olevan kaljakorin.

 

IMMU

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Käyttäjän mattiosaisa kuva
Matti Säisä

Rantaruotsalaisilla länsirannikolla menee lantraus muuten kuten savolaisilla juhannusaamukahvi paitsi että Savon Wiinan sijasta kankeana komponenttina on pontikka (kutsuvat sitä mushaksi) ja että kuppia ei kumota kerralla tyhjäksi vaan pikku ryyppyinä ryystäen. Siinäkin on ero että tätä punssia (kutsuvat sitä kaffekaskiksi) nautitaan myös juhannusajan ulkopuolella sopivien tilaisuuksien tullen.

Tämän blogin suosituimmat

Kirjoittajan suosituimmat Puheenvuoro-palvelussa

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset