Immu

Päästötili

Ihmiset lukevat iltaisin mielellään kauniita sanoja tuulesta, linnuista ja puista unohtaakseen mitä päivällä ovat tehneet: myrkyttäneet tuulen, tappaneet linnut, aukkohakanneet metsät.

Ilmastonmuutoksesta on kirjoitettu viime viikot tiuhaan. Siitä kiusaantuvat etenkin äkkivauraat keskiluokkaiset – aivan kuten rauhantyöstä, tasa-arvosta ja oikeudenmukaisuusvaatimuksista – ja ärähtävät äkeästi: Älkää herättäkö meitä, juuri näin meillä menee hyvin.

Yhä olen sitä mieltä, että paras ja ainoa tapa suojella luontoa on totella sitä.

Toki teollisuus arvostaa luontoa – tehtaita ja laitoksia on aina perustettu kauneimpien vesistöjen varrelle.

Kukin pelastaa maailmaa omin pienin teoin. Minä ajan autollani 3000 km vuodessa, en halua että pikkuostokseni pannaan ”pieneen pussiin”. Kauppareissuilla on mukana kangaskassi. Rintamamiestaloni on ikäiseni, Artekin huonekalut ostettiin 30-40 vuotta sitten. Vaimo ostattaa ehkä kalliita vaatteita kuten Marimekon Jokapoikapaitoja mutta niitäpä ei nauretakaan päältä puolessa vuodessa.

Tuota tuumasin askeltaessani Valkeisenlammen viertä kun rinnalla rähvelsi Ojarumpu, olkaveljeni. Otin aloitteen:

- Onko perheessä tehty ilmastotekoja.

- Jo pitkään. Puolisoni, nykyinen joskin alkuperäinen, lopetti lihan pidäkkeettömän käytön.

- Puhutko vain ruoasta?

Ojarumpu mulkaisi että jatkaako vai ei. Jatkoi kuitenkin:

- Kierrätämme kaiken mahdollisen, äläkä ala epäillä, että vaimo aikoisi ottaa eron ja panisi minut kierrätykseen.

- Vaikka monesti syytä olisi, kuittasin. Entä roskaaminen?

- En viskele jätteitä kadulle, roskakorit ovat sitä varten vaikkei läheisen Mäkkärin asiakaskunta sitä tiedä. Olen jo niin pitkällä, että kiinnitin postilaatikkoonkin viestin: Ei ilmaisjakelulehtiä eikä muutakaan roskapostia.

- Minäkin tuumaan aamuisin Kuopion 200-vuotiselle torille aikaisin mennessä, että mikäli humalaisessa nuorisossa on tulevaisuus, se on ekokatastrofi. Mikä on viimeisin päästöpäätöksesi?

Uurteet Ojarummun kasvoilla vaihtoivat järjestystä. Hän hymyili, salaovelasti:

- En enää, edes sinun seuraasi erehtyessäni, syö samanaikaisesti hernesoppaa ja uunituoretta ruisleipää.

Askelsimme taas, olkaveljet, kuunnellen tuulten, vetten ja lammen vetten nokturnoja.

IMMU

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Tämän blogin suosituimmat

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset